Yleistä:
Syömishäiriöllä
tarkoitetaan tiloja, jossa nuori määrittelee itsensä
pääasiallisesti syömisen ja ruumiin painon/koon kautta: ruuasta
tulee tapa säädellä kehon ulkonäköä. Syömishäiriöt ovat
yleisempiä tytöillä kuin pojilla ja alkavat yleensä nuoruusiässä.
Syömishäiriöstä potilas kertoo harvoin itse. Yleisimpiä
syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö (anorexia) ja ahmimishäiriö
(bulimia).
Laihuushäiriön voi laukaista
traumaattiset kokemukset, perinnölliset tekijät, harrastukseen
liittyvä tarvittava laihuus. Laihuushäiriön omaava potilas kokee
itsensä lihavaksi, pelkää voimakkaasti lihoamista
Oireet:
Laihuushäiriöstä
kärsivä pelkää paniikinomaisesti rasvakudoksen kertymistä ja
lihavuutta.
Laihuttamisen aiheuttama
nälkiintyminen lisää syömishäiriötä ylläpitävää masennusta
ja ruokaa koskevia pakkoajatuksia. Usein laihuushäiriöstä kärsivät
ovat ilottomia, kärsivät ärtyisyydestä, masennuksesta ja
unettomuudesta. Tyypillisiä oireita ovat rasvaisen ja kaloripitoisen
ruoan välttäminen, usein ruokana ovat ainoastaan vihannekset ja
hedelmät.
Laihtumiseen liittyy
kuukautisten poisjäänti tytöillä. Laihtuminen lisää myös
osteoporoosin vaaraa. Myös monia muitakin psyykkisiä ja fyysisiä
oireita todetaan voimakkaasti laihtuneella potilaalla. Vain noin
puolet toipuu hoidosta täysin.
Hoito:
Lääkehoidosta ei yleensä ole hyötyä, ellei potilas kärsi
samanaikaisesta vakavasta masennustilasta.
Hoito tapahtuu yleensä
avohoidossa, mutta tarvittaessa myös sairaalassa. Hoidon ja
kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että laihuushäiriöstä
kärsivä ei eristäydy ystävistään ja läheisistään.
Ahmimishäiriö
(bulimia)
Bulimialla
tarkoitetaan ruoan ahmintakohtauksia. Bulimialle tyypillistä on
runsasenergisen ruokamäärän sylminen lyhyessä ajassa ja siitä
koituva tarve oksentaa.
Bulimian saattaa aiheuttaa
stressi tai tietyt mielentilat. Sairauden saattaa myös aiheuttaa
kauneusihanteet, ruumiinkuvaan tai painoon liittyvät huomautukset
tai kiusanteko.
Häiriö on yeisintä
murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Pelätään
voimakasta lihavuutta ja lihoamista. Välttääkseen
ahmimiskohtausten aiheuttaa lihoamista, ahmimishäiriöstä kärsivät
oksentavat tahallisesti, käyttävät mm. ulostuslääkettä,
peräruiskeita tai virtsaneritystä lisääviä lääkkeitä. Muita
keinoja ovat myös paastoaminen tai runsas liikunta.
Bulimian seurauksena on mm.
hampaiden reikiintyminen, ikenien tulehdukset, sylkirauhasten
turpoaminen ja suun haavaumat. Myös jatkuva oksentelu ja lääkkeet
saattaa aiheuttaa limakalvon vaurioutumisen, kaliumin puutetta,
sydämen rytmihäiriötä ja sydänlihaksen tulehtumista.
Sairaudesta puhuminen,
mielihyvää tuottavien harrastusten löytäminen, masennusääkkeiden
hankkiminen ja ammattiavun saaminen voi parantaa bulimian. Bulimian
itsehoidossa keskeistä on pakonomaisen laihdutuksen lopettaminen,
terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi.
Ortoreksia
Ortorexia
on syömishäiriö, jonka taustalla on pakkomielteinen halu syödä
mahdollisimman terveellisesti.
Tyypillinen ortorektikko
saattaa kuluttaa surimman osan päivästään aterioiden
suunnitteluun, ruoka-aineiden hankintaan ja ruoan valmistamiseen.
Ortorektikot voivat myös yrittää käännyttää ystäviään
okeinsyöjiksi, ja he saattavat tuntea ylemmyyden tunnetta
”epäterveellisesti” syöviä kohtaan. Ortorektikko ei yrit syödä
mahdollisimman vähän vaan mahdollisimman ”oikein”, tämä voi
johtaa anoreksiaan.
Ortorektikon
ruokavalio muuttuu rajoittuneeksi ja energia ja ravinteet jäävät
saamatta, mistä seuraa puutostiloja.
-Katariina, Viivi ja Anni
-Katariina, Viivi ja Anni