Sunday, December 14, 2014

Sunnuntai 30.11



Aamu valkeni leppoisasti pitkään nukkuessa. Tänään ei ollut mitään järjestettyä ohjelmaa, joten koko päivä oli vapaata touhuamista. Aamupalan syötyäni lähdimme lenkille joenrantaan. Sää oli kuuma, joten juokseminen oli aika tuskaista, mutta selvisin hengissä. Asunnolle palattuamme pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni pelaaman call of dutya Marian kanssa ja vielä espanjaksi. Selvisin kuitenkin voittajana!

Pelailun jälkeen Marian ystävä Manuel ja hänen luonaan asuva puolalainen Sebastian tulivat käymään ja söimme yhdessä lounaan (kello 14.00 mihin ei oikein suomalaisella ruokarytmillä ollut vielä tottunut). Ruoka kuitenkin maistui ja syönnin jälkeen päätin rohkaista itseni puhumaan puolalaiselle Sebastianille. Harmi vain, että hän ei puhunut kuin muutaman sanan englantia ja itse en osannut puolaa tai espanjaa ollenkaan. Päätä nyökyttelemällä ja käsiä heiluttamalla sain kuitenkin ehkä jotenkin viestini perille (tai sitten en). Matkustellessa kuitenkin törmää usein moniin ihmisiin joiden kanssa kommunikointi ei onnistukkaan niin helposti, joten tulipahan ainakin harjoiteltua kansainvälistä huitomistani :D.

Illaksi espanjalaiset ystävämme olivat sopineet tapaamisen, mutta siihen oli vielä pitkä aika, joten päätimme kuluttaa iltapäivän kaupungilla kävellen.



Sevillan juna-aseman portailla oli lämmin laskevassa auringossa.




Illasta lähdimme suunnistamaan kohti puistoa jossa meidän oli määrä tavata muut. Monta kertaa puistolle käveltäessä voin sanoa olleeni hukassa sillä minulla ei ollut mitään hajua suunnista ja espanjan kadut eivät mielestäni menneet mitenkään loogisesti, joten koko päivän kävelyt olivat enemmänkin muiden perässä hiihtoa. Sillä tavalla kuitenkin pääsimme puistoon, mutta siitäpä matka jatkui taas jonnekin. Pari kertaa mielessäni kävi, että minne ihmeeseen meitä raahataan, mutta meidät vietiin joen rantaan jossa olin aiemmin juossut. Siinä espanjalaiset innostuivat opettamaan meille jonkinlaista tanssia, jota tanssittiin sitten kadulla.
Kävelimme joen viertä pitkin kultaiselle tornille jonka juurella vietimme koko loppu illan jutellen ja istuskellen.


Ja jossain vaiheessa iltaa, muutama suomalainen keksi lankuttaa kultaisen tornin kaiteella. Kaikki liittyivät mukaan ja kukaan ei tiennyt mitä ihmettä tapahtui. Suomalaista viisautta :D

No comments:

Post a Comment