Suomen pinta-alasta lähes kymmenesosa on veden peitossa ja meri reunustaa rajojamme lännessä ja etelässä.
Vettä pidetään itsestäänselvyytenä ja tämä aiheuttaa ihmisissä välinpitämättömyyttä luontoa kohtaan. Vesistöjen puhdistuksista huolimatta niihin päätyvissä jäte- ja valumavesissä on ravinneylijäämiä; erityisesti typpeä ja fosforia.
Muita uhkia aiheuttavat saastuneiden alueiden valuvedet, tiesuolaus, kemikaalit ja ilmasta tuleva laskeuma.
Vesistömme ovat herkkiä pilaantumaan myös yleisen mataluuden vuoksi.
Vesistöjen happamoituminen alkoi ilmetä 1960-luvulla kun teollisuuden ja savukaasujen puhdistusmenetelmät eivät olleet vielä kehittyneet.
Happosateiden vaikutukset olivat pahimmillaan 1970-80 luvuilla.
Tällä hetkellä huomio keskittyy vesistöjen rehevöitymiseen.
Vesieläinten ja lisääntyneen biomassan hajoaminen heikentävät veden happipitoisuutta.
Vesistöjen ja kosteikkojen kunnosta huolehtiminen sekä likaantuneiden vesien puhdistus ja hoito ovat keskeisiä ympäristösuojelun osa-alueita Suomessa.
Miten me sitten voimme kukin tehdä oman osamme saasteiden vähentämiseksi? Tapoja on monia. Esimerkiksi kun käyt kaupassa ja joka reissulla uuden muovikassin ostamisen sijaan menet kauppaan erityisten kaupassa käymiseen tarkoitetuilla kasseilla, jotka on yleensä tehty kierrätysmateriaalista. Toinen hyvä keino on jättää auto talliin ja keksiä ympäristöystävällisempiä kulkutapoja. Voit kävellä tai pyöräillä itse ainakin lyhyet matkat! Ruoantähteet ja muu biojäte on hyvä kompostoida. Tapoja kierrättää ja toimia ympäristön ja vesistön hyväksi on varmasti monia, mutta kuitenkin tähän blogitekstiin kokosin mielestäni tärkeimmät tavat, joita noudattamalla voi olla suuri vaikutus ekologiaan.
Karstulan lukion Erasmus+2 -projektin (2014-2017) toiminnoista kertova blogi.
Wednesday, January 28, 2015
Tuesday, January 27, 2015
Metabolinen oireryhmä (MBO)
Metabolinen oireyhtymä on
aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa henkilöllä on
useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa. Sen aiheuttaa
keskivartalolihavuus perinnöllisesti alttiille
henkilöille. Oireyhtymä on
kyseessä, jos vyötärön ympärys ylittää miehellä 94cm ja naisella 80cm. Lihavuus
aiheuttaa:
·
Veren
triglyseridien määrän kasvamista
·
Veren
HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin määrän pienentymistä
·
Verenpaineen
kohoamisen
·
Häiriintyneen
sokeriaineenvaihdunnan (esimerkiksi suurentunut verensokeri tai diabetes)
Jos henkilöllä esiintyy lihavuutta ja lisäksi vähintään
kaksi yllämainituista ongelmista, hänelle voidaan todeta metabolinen
oireyhtymä.
Näillä kriteereillä
metabolinen oireyhtymä on yli kolmasosalla aikuisista suomalaisista miehistä ja naisista yli neljäsosalla. Monilla
henkilöillä voidaan todeta kaikki häiriöt, toisilla vain osa niistä.
Metaboliseen oireyhtymään
kiinnitetään siksi huomiota, että siihen liittyy selvästi suurentunut
valtimotaudin riski. Henkilöillä, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä,
keskimääräinen sydän- ja verisuonisairauksien vaara on
2 - 3 kertaa suurempi kuin terveillä.
Sairauksien riski riippuu
metabolisen oireyhtymän vaikeusasteesta. Henkilöllä, jolla verenpaine, veren rasva-arvot
ja veren sokeriarvot ovat vain lievästi epänormaalit, riski on keskimääräistä
riskilukua pienempi. Jos arvot ovat huomattavasti "pielessä", riski
on keskimääräistä suurempi.
Koska metabolinen oireyhtymä
johtuu rasvan kertymisestä vatsaonteloon ja maksaan, laihduttamalla voidaan
tehokkaasti vähentää metabolisen oireyhtymän kaikkia häiriöitä. Laihduttamalla
rasvakudos vähenee enemmän vatsaontelosta kuin ihon alta. Vyötärön kapenemisen
myötä verensokeri laskee, hyvä kolesteroli nousee, veren triglyseridi-arvo
laskee ja verenpaine alenee.
Myös liikunta yksinään ilman laihtumista
normaalistaa metabolisen oireyhtymän häiriöitä. Tehokkainta on laihduttaminen
siten, että samalla lisää liikuntaa.
Thursday, January 22, 2015
Monday, January 12, 2015
Lauantai 29.11
Lauantai 29.11 oli ensimmäinen kokonainen päivä sevillassa. Päivän sisältöön kuului perheeseen tutustumista ja illalla oltii porukalla sevillan keskustassa. Päivä meni nopeasti vain totutellessa espanjalaiseen kulttuuriin. Lauantaina jokainen sai tehä mitä halusivat eli ei ollut mitää järjestettyä ohjelmaa mikä oli ihan hyvä, sillä tutustuminen ja kielen käyttö vaati aikaa.
Lauantai illan olimme monumentin luona mitä me kutsuttii "sieniksi", koska se oli vähä sienen muotoinen. Menimme myös sinne päälle josta näkyi sevillan keskusta
Lauantai illan olimme monumentin luona mitä me kutsuttii "sieniksi", koska se oli vähä sienen muotoinen. Menimme myös sinne päälle josta näkyi sevillan keskusta
Sunday, January 11, 2015
Lauantai 6.12
Lauantai 6.12 oli viimeinen
täyspäiväinen päivä Espanjassa. Aamulla kello yhdeksän
suuntasimme kohti roomalaista kaupunki rauniota, Italicaa. Menimme
sinne bussilla ja ihmeellistä kyllä, tällä kertaa emme kuulleet
paikallisia flamenco-hittejä vaan bussimatka oli yllättävän
rauhallinen. Syynä saattoi olla aamuinen väsymys.
Italica sijaitsi noin 10 kilometrin
päässä kaupungista, joten matka sinne ei kestänyt kovin kauaa.
Olimme hieman ajoissa paikan päällä, joten seisoskelimme vähän
aikaa Espanjan talviaamuussa lämpötilan ollessa noin neljä astetta
odottaen porttien aukeamista. Siinä odotellessa meinasi vähän
kylmyys yllättää, mutta heti porttien sisälle päästyämme
löysimme kahviautomaatin ja tunnelma alkoi kohoamaan. Sitten
saimmekin jo lähteä vapaasti tutkimaan muinaista kaupunkia.
Italica oli aivan upea paikka. Tuntui aika hurjalta seisoa keskellä antiikin aikaista gladiaattoriareenaa.
Sieltä aukesi myös hieno näkymä
kaupungin lähiseudulle.
Olimme Italicassa noin neljä tuntia,
jonka jälkeen lähdimme bussilla takaisin kohti Sevillan keskustaa.
Loppupäivä olikin sitten vapaata, joten osa porukasta lähti
lounastamaan kotiin ja osa jäi kaupungille. Illalle olimme sopineet
taas yhteisen tapaamisen kaikkien projektissa mukana olleiden nuorten
kanssa.
Lauantai ilta olikin erityinen siinä
mielessä, että se oli viimeinen ilta Sevillassa, joten varsinkin
loppuillasta tunteet alkoivat olla pinnassa, kun tajuttiin, että
näemme seuraavan kerran vasta noin neljän kuukauden päästä ja
osaa porukasta emme välttämättä enää ikinä. Joku puolalaisista
saikin ideaksi ottaa kaikkien nimet ylös Espanjan lippuun, mikä
sitten levisikin niin, että illan päättyessä suurimalla osalla
porukasta oli jonkunlainen pelikortti, kännykän kuori tai jokin
vastaava, jossa oli sen viikon aikana tapaamiensa kaverusten nimiä
ja jäähyväisiä.
Subscribe to:
Posts (Atom)