Vesi ja vesiensuojelu Suomessa

Suomen pinta-alasta lähes kymmenesosa on veden peitossa ja meri reunustaa rajojamme lännessä ja etelässä.
Vettä pidetään itsestäänselvyytenä ja tämä aiheuttaa ihmisissä välinpitämättömyyttä luontoa kohtaan. Vesistöjen puhdistuksista huolimatta niihin päätyvissä jäte- ja valumavesissä on ravinneylijäämiä; erityisesti typpeä ja fosforia.
Muita uhkia aiheuttavat saastuneiden alueiden valuvedet, tiesuolaus, kemikaalit ja ilmasta tuleva laskeuma.
Vesistömme ovat herkkiä pilaantumaan myös yleisen mataluuden vuoksi.
Vesistöjen happamoituminen alkoi ilmetä 1960-luvulla kun teollisuuden ja savukaasujen puhdistusmenetelmät eivät olleet vielä kehittyneet.
 Happosateiden vaikutukset olivat pahimmillaan 1970-80 luvuilla.
Tällä hetkellä huomio keskittyy vesistöjen rehevöitymiseen.
Vesieläinten ja lisääntyneen biomassan hajoaminen heikentävät veden happipitoisuutta.
Vesistöjen ja kosteikkojen kunnosta huolehtiminen sekä likaantuneiden vesien puhdistus ja hoito ovat keskeisiä ympäristösuojelun osa-alueita Suomessa.

Miten me sitten voimme kukin tehdä oman osamme saasteiden vähentämiseksi? Tapoja on monia. Esimerkiksi kun käyt kaupassa ja joka reissulla uuden muovikassin ostamisen sijaan menet kauppaan erityisten kaupassa käymiseen tarkoitetuilla kasseilla, jotka on yleensä tehty kierrätysmateriaalista. Toinen hyvä keino on jättää auto talliin ja keksiä ympäristöystävällisempiä kulkutapoja. Voit kävellä tai pyöräillä itse ainakin lyhyet matkat! Ruoantähteet ja muu biojäte on hyvä kompostoida. Tapoja kierrättää ja toimia ympäristön ja vesistön hyväksi on varmasti monia, mutta kuitenkin tähän blogitekstiin kokosin mielestäni tärkeimmät tavat, joita noudattamalla voi olla suuri vaikutus ekologiaan.

Metabolinen oireryhmä (MBO)

Metabolinen oireyhtymä on aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa. Sen aiheuttaa keskivartalolihavuus perinnöllisesti alttiille

henkilöille. Oireyhtymä on kyseessä, jos vyötärön ympärys ylittää miehellä 94cm ja naisella 80cm. Lihavuus aiheuttaa:

·         Veren triglyseridien määrän kasvamista

·         Veren HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin määrän pienentymistä

·         Verenpaineen kohoamisen

·         Häiriintyneen sokeriaineenvaihdunnan (esimerkiksi suurentunut verensokeri tai diabetes)

Jos henkilöllä esiintyy lihavuutta ja lisäksi vähintään kaksi yllämainituista ongelmista, hänelle voidaan todeta metabolinen oireyhtymä.

Näillä kriteereillä metabolinen oireyhtymä on yli kolmasosalla aikuisista suomalaisista miehistä ja naisista yli neljäsosalla. Monilla henkilöillä voidaan todeta kaikki häiriöt, toisilla vain osa niistä.

Metaboliseen oireyhtymään kiinnitetään siksi huomiota, että siihen liittyy selvästi suurentunut valtimotaudin riski. Henkilöillä, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä, keskimääräinen sydän- ja verisuonisairauksien vaara on 2 - 3 kertaa suurempi kuin terveillä.

Sairauksien riski riippuu metabolisen oireyhtymän vaikeusasteesta. Henkilöllä, jolla verenpaine, veren rasva-arvot ja veren sokeriarvot ovat vain lievästi epänormaalit, riski on keskimääräistä riskilukua pienempi. Jos arvot ovat huomattavasti "pielessä", riski on keskimääräistä suurempi.

Koska metabolinen oireyhtymä johtuu rasvan kertymisestä vatsaonteloon ja maksaan, laihduttamalla voidaan tehokkaasti vähentää metabolisen oireyhtymän kaikkia häiriöitä. Laihduttamalla rasvakudos vähenee enemmän vatsaontelosta kuin ihon alta. Vyötärön kapenemisen myötä verensokeri laskee, hyvä kolesteroli nousee, veren triglyseridi-arvo laskee ja verenpaine alenee.

Myös liikunta yksinään ilman laihtumista normaalistaa metabolisen oireyhtymän häiriöitä. Tehokkainta on laihduttaminen siten, että samalla lisää liikuntaa.

Sevillan jouluvaloja

Tässä kokoelma Sevillassa näkemistämme jouluvaloista. Aika hienoja oli :)

Lauantai 29.11

Lauantai 29.11 oli ensimmäinen kokonainen päivä sevillassa. Päivän sisältöön kuului perheeseen tutustumista ja illalla oltii porukalla sevillan keskustassa. Päivä meni nopeasti vain totutellessa espanjalaiseen kulttuuriin. Lauantaina jokainen sai tehä mitä halusivat eli ei ollut mitää järjestettyä ohjelmaa mikä oli ihan hyvä, sillä tutustuminen ja kielen käyttö vaati aikaa.

Lauantai illan olimme monumentin luona mitä me kutsuttii "sieniksi", koska se oli vähä sienen muotoinen. Menimme myös sinne päälle josta näkyi sevillan keskusta

Lauantai 6.12

Lauantai 6.12 oli viimeinen täyspäiväinen päivä Espanjassa. Aamulla kello yhdeksän suuntasimme kohti roomalaista kaupunki rauniota, Italicaa. Menimme sinne bussilla ja ihmeellistä kyllä, tällä kertaa emme kuulleet paikallisia flamenco-hittejä vaan bussimatka oli yllättävän rauhallinen. Syynä saattoi olla aamuinen väsymys.

Italica sijaitsi noin 10 kilometrin päässä kaupungista, joten matka sinne ei kestänyt kovin kauaa. Olimme hieman ajoissa paikan päällä, joten seisoskelimme vähän aikaa Espanjan talviaamuussa lämpötilan ollessa noin neljä astetta odottaen porttien aukeamista. Siinä odotellessa meinasi vähän kylmyys yllättää, mutta heti porttien sisälle päästyämme löysimme kahviautomaatin ja tunnelma alkoi kohoamaan. Sitten saimmekin jo lähteä vapaasti tutkimaan muinaista kaupunkia.

Italica oli aivan upea paikka. Tuntui aika hurjalta seisoa keskellä antiikin aikaista gladiaattoriareenaa.

Sieltä aukesi myös hieno näkymä kaupungin lähiseudulle.

Olimme Italicassa noin neljä tuntia, jonka jälkeen lähdimme bussilla takaisin kohti Sevillan keskustaa. Loppupäivä olikin sitten vapaata, joten osa porukasta lähti lounastamaan kotiin ja osa jäi kaupungille. Illalle olimme sopineet taas yhteisen tapaamisen kaikkien projektissa mukana olleiden nuorten kanssa.

Lauantai ilta olikin erityinen siinä mielessä, että se oli viimeinen ilta Sevillassa, joten varsinkin loppuillasta tunteet alkoivat olla pinnassa, kun tajuttiin, että näemme seuraavan kerran vasta noin neljän kuukauden päästä ja osaa porukasta emme välttämättä enää ikinä. Joku puolalaisista saikin ideaksi ottaa kaikkien nimet ylös Espanjan lippuun, mikä sitten levisikin niin, että illan päättyessä suurimalla osalla porukasta oli jonkunlainen pelikortti, kännykän kuori tai jokin vastaava, jossa oli sen viikon aikana tapaamiensa kaverusten nimiä ja jäähyväisiä.