Vettä pidetään itsestäänselvyytenä ja tämä aiheuttaa ihmisissä välinpitämättömyyttä luontoa kohtaan. Vesistöjen puhdistuksista huolimatta niihin päätyvissä jäte- ja valumavesissä on ravinneylijäämiä; erityisesti typpeä ja fosforia.
Muita uhkia aiheuttavat saastuneiden alueiden valuvedet, tiesuolaus, kemikaalit ja ilmasta tuleva laskeuma.
Vesistömme ovat herkkiä pilaantumaan myös yleisen mataluuden vuoksi.
Vesistöjen happamoituminen alkoi ilmetä 1960-luvulla kun teollisuuden ja savukaasujen puhdistusmenetelmät eivät olleet vielä kehittyneet.
Happosateiden vaikutukset olivat pahimmillaan 1970-80 luvuilla.
Tällä hetkellä huomio keskittyy vesistöjen rehevöitymiseen.
Vesieläinten ja lisääntyneen biomassan hajoaminen heikentävät veden happipitoisuutta.
Vesistöjen ja kosteikkojen kunnosta huolehtiminen sekä likaantuneiden vesien puhdistus ja hoito ovat keskeisiä ympäristösuojelun osa-alueita Suomessa.
Miten me sitten voimme kukin tehdä oman osamme saasteiden vähentämiseksi? Tapoja on monia. Esimerkiksi kun käyt kaupassa ja joka reissulla uuden muovikassin ostamisen sijaan menet kauppaan erityisten kaupassa käymiseen tarkoitetuilla kasseilla, jotka on yleensä tehty kierrätysmateriaalista. Toinen hyvä keino on jättää auto talliin ja keksiä ympäristöystävällisempiä kulkutapoja. Voit kävellä tai pyöräillä itse ainakin lyhyet matkat! Ruoantähteet ja muu biojäte on hyvä kompostoida. Tapoja kierrättää ja toimia ympäristön ja vesistön hyväksi on varmasti monia, mutta kuitenkin tähän blogitekstiin kokosin mielestäni tärkeimmät tavat, joita noudattamalla voi olla suuri vaikutus ekologiaan.
No comments:
Post a Comment