Termillä
ilmastonmuutos tarkoitetaan nykyisin ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän
lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston
lämpenemistä. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa
tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset voivat tapahtua esimerkiksi
sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulikuvioissa. Ilmastonmuutos voi aiheutua
tapahtumista, jotka liittyvät muun muassa merien lämpömekanismeihin, maapallon
rataan, mannerlaattojen liikkeisiin, Auringon aktiivisuuteen, vulkaaniseen
toimintaan, asteroiditörmäyksiin ja viime aikoina myös ihmisen toimintaan.
Ilmastonmuutosta aiheuttavat tekijät
Maan
ilmastoa muuttavat sisäiset, kuten ulkoisetkin tekijät. Ulkoisia reaktioita
ovat esimerkiksi tapahtuvat muutokset auringon aktiivisuudessa, maapallon
kiertoradassa tai akselissa. Vulkaaniset
päästöt ja ihmisen toiminnasta johtuvat toiminnat ( fossiilisten polttoaineiden
kulutus ) ovat puolestaan maapallon sisäistä toimintaa.
Ilmaston sisällä tapahtuvat muutokset
Säästä puhuttaessa sitä voidaan pitää kaoottisena eli
vaikeasti ennustettavana. Ilmasto eli sään keskiarvo on kuitenkin ollut
havaintojen valossa suhteellisen vakaa aivan viime aikoihin asti. Ilmastoon
lukeutuvat keskilämpötila, sadanta, aurinkoisten päivien määrä ja lukuisat muut
mitattavat suureet.
Maan ympäristössä tapahtuu kuitenkin muutoksia, jotka voivat
vaikuttaa ilmastoon. Esimerkiksi jäätiköiden kasvu ja pieneneminen aiheuttavat
sekä luonnollista vaihtelua, että vahvistavat ulkoisia pakotteita. Toisaalta
meri-ilmakehäjärjestelmän muutokset voivat aiheuttaa voimakkaita muutoksia.
Merien vaikutus ilmastoon liittyy monilta osin niiden suureen
lämpökapasiteettiin ja kykyyn kuljettaa energiaa.
Ihmisen vaikutus
Nyt
käynnissä oleva ilmastonmuutos on seurausta ihmisen omasta toiminnasta.
Tutkijoiden mukaan maapallon keskilämpötila tulee nousemaan ihmiskunnan toimien
johdosta vuoteen 2100 mennessä todennäköisesti usealla celsiusasteella jatkaen
nousuaan useita vuosisatoja. Nykyinen konsensusarvio vuodelle 2100 on n. 1,5–6
°C. Nykyisellä kehityksellä ilmakehän
kasvihuonekaasujen pitoisuus tulisi lähes kolminkertaistumaan nykyisestä. Jos
ilmastonmuutos halutaan pitää aisoissa, teollisuusmaiden päästöjen olisi
pudottava nopeasti, ja teollistuvien kehitysmaittenkin olisi hillittävä
tehokkaasti päästöjensä kasvuvauhtia.
Ilmaston
lämpeneminen johtuu ennen kaikkea ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipitoisuuksien
sekä troposfäärin otsonipitoisuuksien noususta. Pienhiukkasten eli aerosolien
vaikutusta pilvisyyteen on vaikea arvioida tarkasti, mutta nykytiedon valossa
pienhiukkasilla olisi voimakas ilmastoa viilentävä nettovaikutus, joka on huomioitu
ilmastomalleissa ja -ennusteissa. Pienhiukkasten suhteellinen ilmakehää
viilentävä vaikutus vähenee kuitenkin jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että
kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa voimakkaasti ja näillä
kaasuilla on huomattavasti pidempi elinkaari kuin pienhiukkasilla.
Biosfäärin vaikutus
Kasvillisuus
menestyy pääsääntöisesti hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa, koska kasvit
tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen. Uusimmat tutkimukset asettavat
kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen. Tämä
johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa
hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta entisestään. Lisäksi on
merkkejä lämpenevien pohjoisten soiden (Siperia, Alaska, omalta pieneltä
osaltaan myös Suomen Lappi) lisääntyvästä hiilidioksidin- ja
metaanintuotannosta, josta saattaa muodostua tulevaisuudessa hyvinkin
oleellinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohottaja.