Ilmastonmuutos

Termillä ilmastonmuutos tarkoitetaan nykyisin ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset voivat tapahtua esimerkiksi sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulikuvioissa. Ilmastonmuutos voi aiheutua tapahtumista, jotka liittyvät muun muassa merien lämpömekanismeihin, maapallon rataan, mannerlaattojen liikkeisiin, Auringon aktiivisuuteen, vulkaaniseen toimintaan, asteroiditörmäyksiin ja viime aikoina myös ihmisen toimintaan.

Ilmastonmuutosta aiheuttavat tekijät 

Maan ilmastoa muuttavat sisäiset, kuten ulkoisetkin tekijät. Ulkoisia reaktioita ovat esimerkiksi tapahtuvat muutokset auringon aktiivisuudessa, maapallon kiertoradassa  tai akselissa. Vulkaaniset päästöt ja ihmisen toiminnasta johtuvat toiminnat ( fossiilisten polttoaineiden kulutus ) ovat puolestaan maapallon sisäistä toimintaa. 

 Ilmaston sisällä tapahtuvat muutokset

Säästä puhuttaessa sitä voidaan pitää kaoottisena eli vaikeasti ennustettavana. Ilmasto eli sään keskiarvo on kuitenkin ollut havaintojen valossa suhteellisen vakaa aivan viime aikoihin asti. Ilmastoon lukeutuvat keskilämpötila, sadanta, aurinkoisten päivien määrä ja lukuisat muut mitattavat suureet.

Maan ympäristössä tapahtuu kuitenkin muutoksia, jotka voivat vaikuttaa ilmastoon. Esimerkiksi jäätiköiden kasvu ja pieneneminen aiheuttavat sekä luonnollista vaihtelua, että vahvistavat ulkoisia pakotteita. Toisaalta meri-ilmakehäjärjestelmän muutokset voivat aiheuttaa voimakkaita muutoksia. Merien vaikutus ilmastoon liittyy monilta osin niiden suureen lämpökapasiteettiin ja kykyyn kuljettaa energiaa. 

Ihmisen vaikutus 

Nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos on seurausta ihmisen omasta toiminnasta. Tutkijoiden mukaan maapallon keskilämpötila tulee nousemaan ihmiskunnan toimien johdosta vuoteen 2100 mennessä todennäköisesti usealla celsiusasteella jatkaen nousuaan useita vuosisatoja. Nykyinen konsensusarvio vuodelle 2100 on n. 1,5–6 °C.  Nykyisellä kehityksellä ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus tulisi lähes kolminkertaistumaan nykyisestä. Jos ilmastonmuutos halutaan pitää aisoissa, teollisuusmaiden päästöjen olisi pudottava nopeasti, ja teollistuvien kehitysmaittenkin olisi hillittävä tehokkaasti päästöjensä kasvuvauhtia.

Ilmaston lämpeneminen johtuu ennen kaikkea ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipitoisuuksien sekä troposfäärin otsonipitoisuuksien noususta. Pienhiukkasten eli aerosolien vaikutusta pilvisyyteen on vaikea arvioida tarkasti, mutta nykytiedon valossa pienhiukkasilla olisi voimakas ilmastoa viilentävä nettovaikutus, joka on huomioitu ilmastomalleissa ja -ennusteissa. Pienhiukkasten suhteellinen ilmakehää viilentävä vaikutus vähenee kuitenkin jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa voimakkaasti ja näillä kaasuilla on huomattavasti pidempi elinkaari kuin pienhiukkasilla.

Biosfäärin vaikutus

Kasvillisuus menestyy pääsääntöisesti hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa, koska kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen. Uusimmat tutkimukset asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta entisestään. Lisäksi on merkkejä lämpenevien pohjoisten soiden (Siperia, Alaska, omalta pieneltä osaltaan myös Suomen Lappi) lisääntyvästä hiilidioksidin- ja metaanintuotannosta, josta saattaa muodostua tulevaisuudessa hyvinkin oleellinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohottaja.