Lähtöpäivä eli lauantai alkaa kello 4 aamulla ja edellisen illan juhlat vähän venyivät joten "yön" unimäärä oli huimat 2 tuntia! Itse heräsin heti neljältä, puin vaatteet päälle ja join pienen kuppillisen erittäin vahvaa kahvia. Sitten alkoi panikointi. Oma hostini ei millään tahtonut herätä vaikka kuinka heräteltiin. Muut perheenjäsenet eivät taas ymmärtäneet miksi pitää lähteä niin aikaisin. Siinä sitten jonkin ajan päästä saatiin viimeinenkin unikeko ylös. Hyvästit heitettiin ja auto starttasi vielä viimeisen kerran "kotini" pihasta. Saavuttiin linkkipysäkille jopa ihan ajallaan! Sen jälkeen alkoi koko reissun rankin osuus: hyvästely. Itse olin niin väsynyt, että en oikein tiennyt mitä ajatella. Ympärillä oli joukko itkeviä ihmisiä jotka tulivat halaamaan mutta tilanne valkeni kokonaan vasta linkissä: osaa näistä ihmisistä ei välttämättä enää koskaan tule näkemään. Yksi elämäni parhaimmista viikoista alkaa nyt olla ohi. Sitte vielä viimeiset vilkutukset linkin ikkunasta ja kotimatka voi alkaa. Tunteet olivat sekaisin ja olo ihan epätodellinen: toisaalta suuri huojennus siitä että ehdimme ajoissa linkkiin ja kotimatka voi alkaa, toisaalta kamala olo siitä että kaikki nämä upeat ihmiset ja paikat jäävät taakse ja toisaalta vaan väsytti niin paljon että olisi vaan tehnyt mieli painaa päänsä linkin ikkunaa vasten ja nukahtaa. Matka lentokentälle kesti noin tunnin.
Lentokentälle päästyämme luovutimme ruumaan menevät matkalaukut ja haimme matkaliput. Lentokentällä vähän aikaa jouduimme odottelemaan ja siinä odotellessamme kävimme
vielä jossain pikku putiikissa ostamassa jotain kotiinviemistä. Lentokoneessa suurin osa nukkui (minä mukaan lukien). Seuraava laskeutumispaikka oli Kööpenhamina jossa meillä oli sen verran aikaa että ehdittiin käydä syömässä. Kööpenhaminasta alkoi viimeinen lento kohti Suomea. Oli aika huikea tunne nähdä suomalaiset maisemat.
Helsingin lentokentällä mentiin jännittämään että onko oma laukku tullut perille. loppu hyvin kaikki hyvin, kaikkien laukut tulivat turvallisesti perille. Siirryttiin ulos jossa meitä oli vastassa tuttu karstulalainen linkkikuski. Voin kertoa että oli ehkä maailman hienoin tunne! :D Linkkimatka kohti karstulaa alkoi. Tunnelma oli kovin hiljainen koska suurin osa nukkui. Pysähdyttiin vielä ABC:llä syömässä. Itse havahduin seuraavan kerran jyväskylässä. Huhuh, oli aika hienoa. Loppumatka oli aika levotonta...:D
Kun päästiin takaisin koululle oli siellä jo suuri joukko onnellisen näköisiä vanhempia odottamassa. Matka oli saatu turvallisesti päätökseen ja taas yhtä huikeaa kokemusta rikkaampana sai palata kotiin. Tämän reissun kautta opin ainakin itse arvostamaan enemmän omaa maatani ja omaa kulttuuriani. Vaikka Italiassa olikin sanoinkuvaamattoman upeaa, on kuitenkin ihanaa päästä omaan kotiin oman perheen luokse. Tätä reissua en tule koskaan unohtamaan! Kiitos! :)
 |
| Finnish girls <3 |
 |
| Thank you! <3 |
No comments:
Post a Comment