AHDISTUNEISUUS
Sairaus,
johon liittyy jatkuva pelonsekainen tai huolestunut tunnetila.
Ahdistuneisuus vaihtelee pienistä päivittäisistä
stressitilanteisiin liittyvistä jännityksistä voimakkaisiin tai
jopa paniikinomaisiin pelkotiloihin. Ahdistuneisuuteenkin liittyy
somaattisia oireita kuten vapinaa, hikoilua, unettomuutta tai
sydämentykytystä.
Ahdistuneisuus on usein
oireena kaikissa psyykkisissä sairauksissa.
PANIIKKIKOHTAUS
Lyhytkestoinen
ahdistuskohtaus, jonka oireina esiintyy esimerkiksi
hyperventilaatiota, tärinää tai huimausta. Kohtauksen aikana voi
tuntea että kuolee tai että tukehtuu. Usein kohtaukset johtuvat
mielen ylireagoinnista tilanteisiin, aiheuttaen esim. julkisella
paikalla olon että on vaarassa kuolla.
Joissain
tapauksissa henkilö alkaa välttelemään tilanteita, missä
kohtaukset esiintyvät. Näin ollen kohtaukset voivat rajoittaa
elämistä ja arkipäivän toimia. Eri ihmisille paniikkikohtaukset
tulevat eri tilanteissa: jotkut kokevat suljetut paikat ahdistavina
ja toisille ne tulevat suurissa väkijoukoissa. Joillekin kohtaukset
tulevat äkkiarvaamatta tilanteesta riippumatta.
Kohtaukset
ovat usein oireita toisiin psyykkisiin sairauksiin.
ANXIETYN
IHANNOIMINEN
Paniikkihäiriö
on nimellisenä sairautena melko uusi käsite ja siitä on puhuttu
paljon viime vuosina. Ahdistuneisuushäiriötä (englanniksi anxiety)
ja siitä johtuvia paniikkikohtauksia voidaan väittää joissain
määrin jopa trendiksi varsinkin nuorten keskuudessa.
Ilmiötä
on esiintynyt, kun nuoret ovat diagnosoineet esimerkiksi opiskelun
aiheuttaman stressin ja sen vaikutukset kuten ahdistuksen ja pelon
tai elämän vähäisetkin epävarmuudet ”anxietyksi”. Usein
oireet ovat liioiteltuja riittävän melodramaattisuuden
saavuttamiseksi.
Tämä
trendi on aiheuttanut paniikkihäiriön, joka on oikeasti vakavasti
otettava mielenterveydellinen tauti vähättelyä niiden keskuudessa,
jotka eivät siitä tiedä.
Miten
toimin, jos läheiseni saa paniikkikohtauksen?
1.
Jos tiedät henkilön sairaudesta, kysy jo etukäteen miten hän
haluaa tilanteessa toimittavan.
2.
Tilanteen tullen toimi henkilön pyytämällä tavalla: koske, älä
koske, vie ulos, jätä rauhaan - tapoja on monia. Jos henkilö
haluaa kosketusta, usein paras vaihtoehto on tiukasti sylissä
piteleminen kunnes henkilö on rauhoittunut.
3.
Käske henkilöä hengittämään ja keskittymään vain siihen.
Näytä itse esimerkkiä.
4.
Älä itse panikoi. Pahin asia, mitä voit tehdä, on hoputtaa tai
vähätellä. Anna henkilölle aikaa rauhoittua itse.
5.
Ole empaattinen ja yritä ymmärtää. Tärkeintä on että autat,
eikä se, että miten autat.
Emmiina ja Siiri
No comments:
Post a Comment