Thursday, November 19, 2015

Paniikkikohtaukset ja ahdistuneisuus


AHDISTUNEISUUS

Sairaus, johon liittyy jatkuva pelonsekainen tai huolestunut tunnetila. Ahdistuneisuus vaihtelee pienistä päivittäisistä stressitilanteisiin liittyvistä jännityksistä voimakkaisiin tai jopa paniikinomaisiin pelkotiloihin. Ahdistuneisuuteenkin liittyy somaattisia oireita kuten vapinaa, hikoilua, unettomuutta tai sydämentykytystä.

Ahdistuneisuus on usein oireena kaikissa psyykkisissä sairauksissa. 

PANIIKKIKOHTAUS

Lyhytkestoinen ahdistuskohtaus, jonka oireina esiintyy esimerkiksi hyperventilaatiota, tärinää tai huimausta. Kohtauksen aikana voi tuntea että kuolee tai että tukehtuu. Usein kohtaukset johtuvat mielen ylireagoinnista tilanteisiin, aiheuttaen esim. julkisella paikalla olon että on vaarassa kuolla.
Joissain tapauksissa henkilö alkaa välttelemään tilanteita, missä kohtaukset esiintyvät. Näin ollen kohtaukset voivat rajoittaa elämistä ja arkipäivän toimia. Eri ihmisille paniikkikohtaukset tulevat eri tilanteissa: jotkut kokevat suljetut paikat ahdistavina ja toisille ne tulevat suurissa väkijoukoissa. Joillekin kohtaukset tulevat äkkiarvaamatta tilanteesta riippumatta.
Kohtaukset ovat usein oireita toisiin psyykkisiin sairauksiin. 


ANXIETYN IHANNOIMINEN


Paniikkihäiriö on nimellisenä sairautena melko uusi käsite ja siitä on puhuttu paljon viime vuosina. Ahdistuneisuushäiriötä (englanniksi anxiety) ja siitä johtuvia paniikkikohtauksia voidaan väittää joissain määrin jopa trendiksi varsinkin nuorten keskuudessa.
Ilmiötä on esiintynyt, kun nuoret ovat diagnosoineet esimerkiksi opiskelun aiheuttaman stressin ja sen vaikutukset kuten ahdistuksen ja pelon tai elämän vähäisetkin epävarmuudet ”anxietyksi”. Usein oireet ovat liioiteltuja riittävän melodramaattisuuden saavuttamiseksi.
Tämä trendi on aiheuttanut paniikkihäiriön, joka on oikeasti vakavasti otettava mielenterveydellinen tauti vähättelyä niiden keskuudessa, jotka eivät siitä tiedä. 


Miten toimin, jos läheiseni saa paniikkikohtauksen?

1. Jos tiedät henkilön sairaudesta, kysy jo etukäteen miten hän haluaa tilanteessa toimittavan.
2. Tilanteen tullen toimi henkilön pyytämällä tavalla: koske, älä koske, vie ulos, jätä rauhaan - tapoja on monia. Jos henkilö haluaa kosketusta, usein paras vaihtoehto on tiukasti sylissä piteleminen kunnes henkilö on rauhoittunut.
3. Käske henkilöä hengittämään ja keskittymään vain siihen. Näytä itse esimerkkiä.
4. Älä itse panikoi. Pahin asia, mitä voit tehdä, on hoputtaa tai vähätellä. Anna henkilölle aikaa rauhoittua itse.
5. Ole empaattinen ja yritä ymmärtää. Tärkeintä on että autat, eikä se, että miten autat.


Emmiina ja Siiri

No comments:

Post a Comment